Primula - kolme brunssia, kiitos

Ella täällä moi,

Ihana sunnuntaiaamun (29.5.) aloitus on brunssi hyvässä seurassa. Annikan ja Carlan kanssa olimme sopineet treffit Kamppiin kello yhdeksitoista. Siitä hyppäsimme bussiin, jolla saavuimme Laivurinkatu 10:n. Viiskulmassa sijaitsee ihana Bar Primula. Kukaan meistä ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt tässä paikassa.

Mukavasti keskustan hälinän ulkopuolella.

Tiskillä meitä oli vastassa hyvin ystävällinen tarjoilija. Sillä aikaa kun tytöt menivät etsimään meille sopivaa pöytää vaihdoin muutaman sanan tarjoilijan kanssaan. Hän kertoi brunssin olevan erittäin suosittu ja näin olin lukenut netistäkin etukäteen. Lauantaisin on kuulemma vähän hiljaisempaa, mutta sunnuntaisin pääsali on ihan täysi. Pääsali on lähinnä tarjoiltavia ruokia. Tarjoilija myös totesi suosion johtuvan kohtuullisesta hinnasta. Yksi brunssi on 13 euroa ja kuoharilla 15 euroa. Minusta hinta-laatusuhde on erittäin kohdallaan.

Annika ja Carla valitsi meille pöydän sivuhuoneesta, vähän kauempana hälinästä, mikä oli oikein hyvä vaihtoehto rauhalliseen jutustelutuokioon. Kilistimme aluksi tuleville ylioppilaille ja siirryimme sitten täyttämään lautasiamme. Tämä brunssi oli siis buffet-mainen, mutta ei onneksi tuonut mielikuvia esimerkiksi laivan aamiaiselta. Erilaisia vaihtoehtoja oli tarpeeksi, mutta silti hillitysti. Kaikkea pystyi maistamaan, jos vain halusi. Perinteisen munakkaan ja nakkien lisäksi oli tarjolla erilaisia kanoja, paahtopaistia, melonia, salaatteja, karjalanpiirakkaa, croisantteja, muuta leipää, erilaisia levitteitä, meetvurstia, juustoa...unohtuikohan joku? Jälkiruokapöytä oli erillisessä pöydässä. Tällä kertaa siinä tarjotiin aivan tuoretta raparperipiirakkaa ja vaniljakastiketta, munkkeja sekä hedelmäsalaattia. Juotavana brunssiin kuului appelsiini- ja omenamehua sekä kahvia ja teetä.

Ensimmäinen kierros

Jälkkäri-raparperipiirakka oli vielä lämmintäkin. Ihanaa.

Haimme ruokaa kaksi kertaa, jottei tarvinnut ahtaa. Sen lisäksi teimme vielä oman jälkiruoka-kierroksen.
Kukaan ei häirinnyt meidän toista tuntia kestänyttä syömistä. Ainostaan se sama mukava tarjoilija haki välillä tyhjiä lautasia pois.

Sisustus oli meidän makuumme. Se sopi täydellisesti rentoon sunnuntai-aamuun, mutta kuvittelimme hyvinkin voivamme viettää siellä myös asiallista iltaa. Erityisesti tästä kerrasta minulla jäi mieleen mukanas, koska se on aamiaisessa yksi ratkaiseva tekijä. Joko sen osaa valmistaa tai sitten ei. Primula oli onnistunut siinäkin.

Primula, me palaamme vielä!

p.s. Kävin lauantaina ensimmäistä kertaa lähi-leipomossani. Mikä on sen ihanampaa kuin tuore leipä nurkan takaa? Jos teillä vaan on tähän mahdollisuus, äläkää heittäkö sitä hukkaan.