Nyt kun pääsin kirjoittamisen makuun, niin voisin saman tien kertoa seuraavasta kahvilakäynnistäni, joka tapahtui 2.5. Tiian ja Mirjamin kanssa.
Vapusta selvittiin siis kunnialla ja maanantaina tavattiin Tiian kanssa lounasaikaan Aleksanterinkadulla. Koska molemmilla oli nälkä, niin päätimme suunnata Aleksi 13 yläkerrassa sijaitsevaan kahvilaan. Kahvila on nykyään nimeltään Factory. Se on siis ravintolaketju, jolla on ravintoloita Vallilassa, Olarissa ja Suomenojalla. Tarjolla on lounasbuffet, mutta menimme suoraan tutun salaattitiskin luokse.
Factoryn moderni ilme |
Salaatti siis maksaa 10e ja siihen kuuluu kulhollinen salaattia ja kaksi täytettä jokaiselta kolmelta eri tiskin tasolta. Minun salaattiini päätyi alatasolta kanaa ja mozzarellaa (tällä tasolla on siis kaikkein ruokaisimmat vaihtoehdot), toiselta tasolta pekonia ja melonia ja ylimmältä tasolta mukaan tarttui paahdettua sipulia ja kurpitsan siemeniä. Tiian salaattiin kuului muistaakseni katkarapuja ja mozzarellaa alatasolta, jalapenoa ja aurinkokuivattua tomaattia toiselta tasolta ja ylimmältä tasolta samat paahdettua sipulia ja kurpitsan siemeniä. Päädyimme molemmat ceasar-kastikkeeseen ja ruokajuomaksi lasilliset vettä.
Tiian jo melkein syöty salaatti |
Salaatti kuulostaa ehkä hieman sekasortoiselta, mutta se on erittäin täyttävä ja vaikka tällä kertaa toiselta tasolta oli vaikea keksiä sopivaa täytettä, niin valikoimassa on kuitenkin noin kuusi eri vaihtoehtoa jokaisella tasolla, joten jokaiselle pitäisi löytyä jotain. Koska täytteitä oli niin monta erilaista, niin jokainen haarukallinen maistuu erilaiselta. Joten vaikka hinta oli melko suolainen, kannattaa ruokaisan salaatinetsijän kokeilla tätä paikkaa. Olisikin mielenkiintoista kuulla esimerkiksi vertailua viime kirjoitukseni Johto Cafén salaatin ja tämän Factoryn oman välillä. Johto-kahvilan salaattiin kuuluu muistaakseni vähemmän täytteitä, mutta se on myös halvempi (Johto Cafén nettisivuilta löytyi seuraava hintatieto: 2 täytettä 7,50e, 3 täytettä 8,20e tai 4 täytettä 8,90e).
Olin juuri saanut salaattini syötyä ja Tiiakin jo mahansa täyteen kun Mirjami soitti pääseensä koulusta ja kysyi koordinaattejamme. Niinpä Mirjamin löydettyä meidät päätimme vaihtaa paikkaa, koska yleiseen kahvilaistuskeluun Factory oli ehkä kuitenkin hieman liian ruokalamainen buffet-pöydän ansiosta.
Muistin Succès'ssä käydessämme Ellan kanssa bonganneeni useamman mielenkiintoiselta näyttäneen paikan ja niinpä nappasimme ratikan Ullanlinnaan. KahVilla, joka on ihan Succèn vieressä, ei ollutkaan lupaavan nimensä mukainen kahvila vaan lahjatavarakauppa, joten päädyimmekin Kakkukeisarin leipomoon, joka sijaitsee Korkeavuorenkadun poikki menevällä Tarkk'ampujankadulla.
Osa Kakkukeisarin tiskiä |
Paikka on varmasti tarkoitettu ennemmin puodiksi, mutta koska siellä oli myös muutama pieni pöytä, niin päätimme jäädä sinne kahville. Myyjä laittoikin heti sisääntullessamme kahvinkeittimen päälle ja niinpä saimme tuoreet kahvit Tiian kanssa ja Mirjamillekin kuumaa teetä. Mirjami, joka ei ollut juuri syönyt kulhollista salaattia, söi kinkkuquichen ja minä halusin maistaa kahvini kanssa korvapuustia (verratakseni kulman takaa löytyvään Succèn kuuluisaan korvapuustiin).
Mirjamin quiche |
Tiian ja Sofian kahvit ja Sofian pulla |
Etukäteen mielessäni olen yhdistänyt Kakkukeisarin laatutuotteisiin, lähinnä nähtyäni upeita kakkuluomuksia Kakkukeisarin leipomosta. Sen takia tuntuikin hassulta, kun tilauksemme tarjottiin kertakäyttöastioista. Lisäksi oma korvapuustini ei ollut erityisen spesiaali, vaan melko tavallinen kuivahko korvapuusti. Mirjamin quiche kelpasi hyvin. Nyt paljastun huonoksi bloggaajaksi, koska hinnoista todisteeksi minulla ei ole kuittia, mutta uskoisin, että ei mene kovin kauas jos sanon, että korvapuusti oli n. 1,50e, kahvi ehkä saman ja quiche noin 4e. Jos Mirjami tai Tiia lukee tämän ja muistaa paremmin niin saa laittaa kommenttia!
Olimme pitkään ainoat asiakkaat ja välillä tuntui, että toivottavasti myyjä ei kuuntele ihan kaikkia juttujamme liian tarkkaan. Onneksi välillä joku muukin kävi kahvilla tai ostamassa leivän matkalla kotiin. Takaisin keskustaan pääsimme kätevästi 10 ratikalla, jonka kääntöpaikka on Kakkukeisarin edessä, joten pystyimme helposti hyppäämään ratikkaan suoraan kahvilasta joutumatta odottamaan sen pidempään. Se kuitenkin kostautui, koska unohdin ottaa kuvan ulkoa kahvilasta ja seuraava kuva on otettu jo ratikassa oltuamme. Pahoittelen siis, ettei ulkosivusta ole sen parempaa kuvaa! Eristysnauhat ovat oven edessä vain, koska talon katolla tehtiin jotain remonttihommia.
Kiireessä otettu kuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti