Ella täällä moi,
Olen taas päässyt mukaan Helsingin kahvila-maailmaan, joten täältä pesee. Tänään (25.5.) tuli käytyä kahvilla toistamiseen.
Aloitin ensimmäisen ''lomapäiväni'' (koulu on ohi, mutta 30 tuntiset työviikot odottavat) tapaamalla Sandraa. Olimme jo kauan suunniteleet menevämme Design museon Marimekko-näyttelyyn. Olen tainnut mainita siitä jo aikaisemmeinkin tässä blogissa. Näyttely sulkeutuu sunnuntaina! Sisäänpääsy opiskelijalta oli vain 3 euroa. Minusta erittäin kohtuullinen hinta. Näyttely oli todella nostalginen. Monesta kankaasta ja vaatteesta tuli mieleen muistoja ja ajatuksia. Mietimme Sandran kanssa ensin että, vaikka Marimekosta tykkää kovasti niin sitä ei kuitenkaan tule juuri ostettua. Hetken pohdinnan jälkeen ajatus osoittautui kuitenkin vääräksi. Molempien kodeistamme löytyy Marimekon lakanoita, vaatteita, penaaleita ym. Käsi ylös se, joka ei omista mitään Marimekkoa.
Näyttelyn jälkeen vatsamme jo kurnivatkin ja suuntasimme kiistellylle (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/50015-kahvila-auto-camionette-halutaan-katukuvaan) kahvila-autolle. Kaikki eivät halunneet kyseisenlaisen toiminnan olevan osa Helsingin kesää, mutta onneksi hyvyys voitti! Camionette on siis pyörien päällä oleva kahvila ja se sijaitsee Lasipalatsin ja Foorumin välissä. Liitutaulu-ständissä lukee ihanasti Aina auki. Eli asiakkaat ovat tervetulleita milloin vain!
 |
| Niin söpö. |
Kahvila on ranskalaishenkinen. Tarjolla on café et crêpes eli kahvia ja crepsejä (=lettu täytteellä). Sandra otti suolaisen crepsin kinkulla ja juustolla (4,49e) sekä kahvin (2e) Minä otin vertailun vuoksi makean sokeri-sitruuna crepsin (3e). Olimme onnekkaita kun pääsimme istumaan kahvilan ainoille baarijakkaroille. Ruoka on tosin erittäin kätevä ottaa myös mukaan, niin kuin monet jonottavat asiakkaat tekivätkin.
 |
| Vaihtoehdot niin liha- kuin kasvissyöjillekin. |
 |
| Maku on parempi miltä näyttää. |
Kaiuttimista kuuluvan romanttisen ranskalaisen musiikin tunnelmoittama seurasimme kun myyjä paistoi tuoreet crepsimme heti tilauksemme jälkeen. Olimme molemmat tyytyväisiä kokeluumme. Sandran juusto tosin oli hiukan liian valuvaa sorttia. Molmmat saimme nälkämme tyydytettyä. Suosittelen kaikkia ehdottomasti ainakin kerran tämän kesän aikan poikkeamaan Camionetessä. Se on sen arvoista ja talvella siihen ei sitten ole enää mahdollisuutta, valitettavasti.
 |
| Crepin valmistus käynnissä. |
Telepaattisesti lukematta Sofian edellistä blogi-päivitystä toteutimme isin ja äidin kanssa pitkään sunnittelemamme Mattolaituri-käynnin tänään illalla! Te lukijat tiedättekin siis jo mistä paikasta on kyse. Voisin vertailun vuoksi kertoa mitä me tilasimme. Minä otin muffinssin (4,50e) ja kaakaon (4,50e). Muffinssi oli tuore eikä kaakaossa ollut moitittavaa. En tosin seurannut kuinka se oli valmistettu. Isi otti palan juustokakkaua (6,80e) ja kahvin (2,90e). Isi ei pidä hyytelöstä kakun päällä, mutta otti kakkua siitä huolimatta, koska se näytti niin herkulliselta. Maku oli myös raikas. Kaikki Mattolaiturin kakut ovat muuten Kakkugallerian käsialaa. Äiti nautiskeli vain lasillisen Prosecco-kuoharia (6e).
 |
| Mulla oli suklaa kaakaon vieressä, mutta Sofian latteen se ei kuulunut.. |
Olimme samaa mieltä kuin Sofia: Maisemat ovat tässä kahvilassa korvaamattomat. Uskoimme kalliiden tarjottavien veloittavan asiakkailta myös maisemasta. Korkeat hinnat selvästi nostavat asiakaskunnan ikää plus kolmeenkymmeneen. Itselläni mieleen tulee käydä Mattolaiturilla ainoastaan kun pappa betalar. Kiinnitimme myös erityishuomiota palvelun laatuun. Tarjoilijamme oli hyvin asiantunteva, kysyipä häneltä sitten kakuista tai alkoholitarjonnasta. Pisteet siitä!
 |
| Maisemien ykkönen |
Näihin onneistuneen päivän tunnelmiin päätän tälläkertaa. Ensi viikon lauantaina on tulevien ylioppilaiden juhlapäivä. Koska minä, tottakai, olen silloin töissä, haluan onnitella lakin saavia ystäviäni tarjoamalla heille brunssin. Tulevina viikkoina on siis tiedossa Helsingin eri brunssipaikkojen vertailua. Siihen asti moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti