Fleuriste - runomainen aamiainen

Ella täällä moi,

Blogin ihan alkuaikoina listasin googlen avulla Helsingin kahviloita. Suuresta osasta olin ainakin joskus kuullut, mutta Fleuriste oli aivan uusi ilmestys. Innostuin kovasti ideasta, että paikassa yhdistyy kahvila ja kukkakauppa.

Kiireisellä työssäkäyvällä opiskelijalla ei oikein tunnu koskaan olevan tarpeeksi aikaa sosiaaliseen elämään. Hyvä keksintö on aamainen ystävän kanssa! Se on joka tapauksessa syötävä, oli aikaa tai ei. Tänään (12.4.) mulla oli koulusta vapaapäivä, joten tapasin Hildan, ihanan lukiosta tutun ystäväni, jo kello 10 hänen kotiovellaan. Tai no, Hilda ei ehkä ihan ollut vielä kymmeneltä valmis, mutta melkeen. Vaikka Helsingin kasvatteja olemmekin jouduimme katsomaan reittioppaasta, että missäs se Uudenmaankatu onkaan. Ja sehän on ihan ysin päättärin vieressä ja kympilläkin pääsee lähelle. Olen aina iloinen kun opin paikallistamaan uuden kadun Helsingistä. Mannerheimintien oppimiseenkaan ei mennyt kuin 15 vuotta.

Fleuriste löytyi helposti. Tunnistin nettisivuilta tutun logon heti. Ovelta kahvilan näky oli erilainen kuin odotin: missä kaikki kukat? Kukat olivat omassa huoneessaan ja kahvila omassaa. ''Olisi ollut kiva juoda kahvia palmun alla'', Hilda totesi. Niin olisi! Kukkien puute oli kuitenkin vain hetken murhe. Lumoiduimme nopeasti kahvilan sisustukseen. Se oli koskettava, runomainen ja viimeistelty. Hilda bongasi katosta unelmiensa lampun ja molemmat ihastelimme satumaisia kahvikuppeja, joita emme kuitenkaan ostaisi kotiimme. Erityisesti meitä ilahdutti myös väljästi sijoitetut pöydät. Inhoan sitä kun kahvilat ovat niin täyteen ahdettuja, että kuulee kun naapuri nielaisee. Nyt ei edes häirinnyt muiden keskustelut. Sain rauhassa järkyttyä Hildan elämänmenosta...

''On siis kevät, kuljen Uudenmaankatua.''

Joka pöydässä tuore kukkanen, tietysti.

Minä otin tällä kertaa vain kahvia; café crèmeen (4e), jota keskustelupalstoillakin suositeltiin. Kahvilanpitäjä kertoi sen olevan samoin valmistettu kuin tavallinen café au lait, mutta vain nimetty ranskalaisittain, kahvilan imagon mukaan. Kahville tottumattomalle henkilölle kahvi oli aika vahvaa, mutta muutaman reilunkaupan sokeriputken jälkeen se maistui erittäin hyvältä! Tiskillä oleva suklaakakku oli suussasulavan näköistä, mutta onnistuin tällä kertaa vastustamaan sitä. Hilda otti teetä (3e) ja patongin (6e), joka tehtiin tuoreesta leivästä ja hänen valitsemistaan täytytteista vain häntä varten. Sisälle laitettiin siis parman kinkkua, brietä ja rucolaa. Oli kuulema erittäin hyvää. Hyvä maku oli suussa vielä tunninkin päästä sen syömisestä. Hintataso oli arviomme mukaan 50 senttiä korkeampi kuin tavallisesti, mutta totesimme myös esimerkiksi Javasta löytyvän paljon kalliimpia ja huonompia tuotteita. Laadusta haluaa maksaa.

Kahvilan spesiaali: Café crème.

Liiän eläväinen astiasto kotiin, mutta täydellinen kahvilaan.

Patonki oli täysin tuore, eikä kitalakea raapiva.

Henkilökunta oli myös mainitsemisen arvoisen ystävällistä. Kun he tekevät työtä sydämellään, se välittyy asiakkaisiin.

Kahvilaan on vaikea eksyä, mutta kun siellä kerran on käynyt on sinne helppo mennä uudestaan. Oikeastihan se on ihan lähellä keskustaa. Jottei kahvilaan kuitenkaan kyllästy päätimme Hildan kanssa pitää Fleuristea meidän palkkionamme. Kun on saavuttanut jotain hyvää, voi käydä nauttimassa yhdet ''ranskalaiset''.

Lopuksi kävimme vielä ihastelemassa hellyyttäviä kukkia ja totesimme paikan sopivan täydellisesti pieneen yksityistilaisuuteen.