Café Empire - aikamatka 1800-luvulle

Ella täällä moi,

Tällä kertaa en vieraillut kahvilassa Savonlinnassa, vaan 1800-luvulla. Talvella olin nykimässä kiinninnäisen Café Olsonin ovea, joka sijaitsee Sederholmin talossa Helsingin kaupunginmuseossa. Silloin en ymmärtänyt, että kahvila on auki ainoastaan pienen hetken joka kesä. Uudella nimellään, omalla teemallaan. Tänä vuonna Café Empire oli auki 9.-17.6. teemanaan autonomian ajan leivonnaiset 1800-luvun alusta. Pahoitteluni, että kirjoitus tulee vasta nyt, kahvilan jo sulkeuduttua. Ette kuitenkaan ole menettäneet mitään.

Sederholmin talo Aleksanterinkadulla

Teeman mukaiset asut toivottivat tervetulleeksi

Aikamatkaa teimme yhdessä Sallan kanssa. Ovella meidät toivotti tervetulleeksi teeman mukaisesti pukeutuneet naiset. Tämä oli ehkä vaikuttavin hetki. Siirryimme heti pöytään, johon kakut, leivokset, pasteijat ja Palmian servietit oli laitettu esille. Salla otti omenakakkua (4€) ja minä mantelikakkua (4€) sekä molemmat lasit raparperimehua (2€) ja canapén puoliksi (1€). Jono johti meidät kassalle ja kassakoneesta tulostui samanlainen kuitti kuin koulun ruokalasta.

Vaihtoehtoja oli kiitettävän monta erilaista

Ainoan vapaan pöydän löysimme pimeästä huoneesta vessan vierestä. Sallan omenakakku ei maistunut. Se oli hapan ja kuiva. Kirkko ja kaupunki –lehti (20/2012) kehui kuinka juuri tätä kakkua on ’’ehostettu maistuvammaksi pyöräyttämällä täytteeseen tulevat omenanpalat viinissä ja lisäämällä taikinaan mausteita’’. Miltä lie maistunut ennen ehostusta. Minun mantelikakkuni oli parempi. Canapé ehkä kuitenkin paras. Raparperimehulta odotin paljon, mutta minun makuuni se oli liian laimeaa. Palmiamaista, sanoisin.

Muovimuki kummastutti.

Kirkko ja kaupunki kertoo kahvilan aiemmilla kerroillaan tarjonneen kustavilaisen ajan leivonnaisia, Ruotsin ja Venäjän ajan leivontaperinteitä, leivonnaisia 300 vuoden takaa sekä 1900-luvun alun kahvileipiä. Kirjoituksesta selviää myös, että juuri minun ja Sallan syömiä kakkuja on ollut tarjolla edellisilläkin kahvilaviikoilla. Mutta jotakin en nyt ymmärrä.. Oliko niin Ruotsissa kuin Venäjällä samat perinnekakut kuin 300 vuotta sitten ja 1900-luvulla? Sehän se Palmian käytäntö on kyllä ollutkin, oli sitten Aasia-viikko tai luomupäivät on tarjolla samaa spagettia ja jauhelihakastiketta.

Kaikki kunnioitus ilmaista kouluruokaa kohtaan.

Paljon paremmin meille maistui iltapalaksi nautitut Fafan falafelit 2000-luvulta. Salla kuitenkin totesi hyvin, että jos emme olisi kokeilleet, olisi meitä jäänyt harmittamaan. Eikä koskaan voi tietää etukäteen.