Camionette - vain rajoitetun ajan

(HUOM! Kesällä 2012 Camionetteä ei nähdä Helsingin kaduilla.)

Ella täällä moi,

Olen taas päässyt mukaan Helsingin kahvila-maailmaan, joten täältä pesee. Tänään (25.5.) tuli käytyä kahvilla toistamiseen.

Aloitin ensimmäisen ''lomapäiväni'' (koulu on ohi, mutta 30 tuntiset työviikot odottavat) tapaamalla Sandraa. Olimme jo kauan suunniteleet menevämme Design museon Marimekko-näyttelyyn. Olen tainnut mainita siitä jo aikaisemmeinkin tässä blogissa. Näyttely sulkeutuu sunnuntaina! Sisäänpääsy opiskelijalta oli vain 3 euroa. Minusta erittäin kohtuullinen hinta. Näyttely oli todella nostalginen. Monesta kankaasta ja vaatteesta tuli mieleen muistoja ja ajatuksia. Mietimme Sandran kanssa ensin että, vaikka Marimekosta tykkää kovasti niin sitä ei kuitenkaan tule juuri ostettua. Hetken pohdinnan jälkeen ajatus osoittautui kuitenkin vääräksi. Molempien kodeistamme löytyy Marimekon lakanoita, vaatteita, penaaleita ym. Käsi ylös se, joka ei omista mitään Marimekkoa.

Näyttelyn jälkeen vatsamme jo kurnivatkin ja suuntasimme kiistellylle (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/50015-kahvila-auto-camionette-halutaan-katukuvaan) kahvila-autolle. Kaikki eivät halunneet kyseisenlaisen toiminnan olevan osa Helsingin kesää, mutta onneksi hyvyys voitti! Camionette on siis pyörien päällä oleva kahvila ja se sijaitsee Lasipalatsin ja Foorumin välissä. Liitutaulu-ständissä lukee ihanasti Aina auki. Eli asiakkaat ovat tervetulleita milloin vain!

Niin söpö.

Kahvila on ranskalaishenkinen. Tarjolla on café et crêpes eli kahvia ja crepsejä (=lettu täytteellä). Sandra otti suolaisen crepsin kinkulla ja juustolla (4,49e) sekä kahvin (2e) Minä otin vertailun vuoksi makean sokeri-sitruuna crepsin (3e). Olimme onnekkaita kun pääsimme istumaan kahvilan ainoille baarijakkaroille. Ruoka on tosin erittäin kätevä ottaa myös mukaan, niin kuin monet jonottavat asiakkaat tekivätkin.

Vaihtoehdot niin liha- kuin kasvissyöjillekin.

Maku on parempi miltä näyttää.

Kaiuttimista kuuluvan romanttisen ranskalaisen musiikin tunnelmoittama seurasimme kun myyjä paistoi tuoreet crepsimme heti tilauksemme jälkeen. Olimme molemmat tyytyväisiä kokeluumme. Sandran juusto tosin oli hiukan liian valuvaa sorttia. Molmmat saimme nälkämme tyydytettyä. Suosittelen kaikkia ehdottomasti ainakin kerran tämän kesän aikan poikkeamaan Camionetessä. Se on sen arvoista ja talvella siihen ei sitten ole enää mahdollisuutta, valitettavasti.

Crepin valmistus käynnissä.

Telepaattisesti lukematta Sofian edellistä blogi-päivitystä toteutimme isin ja äidin kanssa pitkään sunnittelemamme Mattolaituri-käynnin tänään illalla! Te lukijat tiedättekin siis jo mistä paikasta on kyse. Voisin vertailun vuoksi kertoa mitä me tilasimme. Minä otin muffinssin (4,50e) ja kaakaon (4,50e). Muffinssi oli tuore eikä kaakaossa ollut moitittavaa. En tosin seurannut kuinka se oli valmistettu. Isi otti palan juustokakkaua (6,80e) ja kahvin (2,90e). Isi ei pidä hyytelöstä kakun päällä, mutta otti kakkua siitä huolimatta, koska se näytti niin herkulliselta. Maku oli myös raikas. Kaikki Mattolaiturin kakut ovat muuten Kakkugallerian käsialaa. Äiti nautiskeli vain lasillisen Prosecco-kuoharia (6e).

Mulla oli suklaa kaakaon vieressä, mutta Sofian latteen se ei kuulunut..

Olimme samaa mieltä kuin Sofia: Maisemat ovat tässä kahvilassa korvaamattomat. Uskoimme kalliiden tarjottavien veloittavan asiakkailta myös maisemasta. Korkeat hinnat selvästi nostavat asiakaskunnan ikää plus kolmeenkymmeneen. Itselläni mieleen tulee käydä Mattolaiturilla ainoastaan kun pappa betalar. Kiinnitimme myös erityishuomiota palvelun laatuun. Tarjoilijamme oli hyvin asiantunteva, kysyipä häneltä sitten kakuista tai alkoholitarjonnasta. Pisteet siitä!

Maisemien ykkönen

Näihin onneistuneen päivän tunnelmiin päätän tälläkertaa. Ensi viikon lauantaina on tulevien ylioppilaiden juhlapäivä. Koska minä, tottakai, olen silloin töissä, haluan onnitella lakin saavia ystäviäni tarjoamalla heille brunssin. Tulevina viikkoina on siis tiedossa Helsingin eri brunssipaikkojen vertailua. Siihen asti moi!

Mattolaituri - kesän paras näköala

Sofia kirjoittelee taas, moikka moi!

Eilen, tiistaina 24.5., tapasin pitkästä aikaa Satu-ystävääni. Viime tapaamisesta oli taas venähtänyt luvattoman pitkä aika, mutta onneksi sattumalta löysimme sopivan ajan tältä viikolta ja tapaaminen onnistui! Koska päivä oli ihanan aurinkoinen, varsinkin verratessa edellisen päivän hirveisiin sateisiin ja salamointiin, niin päätimme käppäillä Kaivopuistoon asti. Matkalla googlasin, että onhan uusi Mattolaituri-kahvila varmasti avattu ja olihan se, joten sinne suunta!

Tyylikäs tiski

Mattolaituri on avattu jo 19.4., mutta työt olivat edelleen selkeästi vielä kesken. Kahvila on ihan meren äärellä, mutta nyt maiseman edessä oli vielä muutama kaivuri ja muita rakennustyömaan merkkejä, sekä tietysti muutama raksatyöläinen rakentamassa terassille jatkoa. Meitä edellä oleva tyttö otti latten mukaan ja hänelle sai kaksi suklaakarkkia, mutta ei kantta ollenkaan juomalleen, kun taas minun latteni (4,40) tai Satun peruskahvin (2,90) mukana ei tullut suklaata kummallekaan. Satu olisi saanut santsikupin ilmaiseksi, mutta sitä hän ei käynyt hakemassa. Mitään syömistä emme ottaneet, koska hinnat tuntuivat opiskelijabudjetteihimme liian korkeilta, herkullisennäköisen marmorisuklaakakkupalan hinta taisi olla jotain 7e, keksi oli n. 3,5e.

Kattoterassin puistonpuoleinen sivu oli pieni

Päätimme mennä nauttimaan kahvimme yläterassille, joka on alakerrassa olevan baaritiskin yläpuolella, katolla siis. Terassihuonekalut olivat mukavat ja saimme kivan nurkkapöydän, jossa oli oma rauha. Tarjolla oli myös vilttejä, koska nyt alkukesästä tuuli oli vielä melko kylmä. Kun olimme juuri aloittaneet kahvien juomisen, niin joku täti tuli kysymään saisiko hän kuvata meitä taustalle johonkin tv-ohjelmaan, johon hän tarvitsi kuvaa kahvilla olevia ihmisiä. Totesimme tämän käyvän oikein hyvin ja niinpä joku kuvasi keskusteluamme hetken aikaa, haha!

Jo melkein juodut kahvit

Hämmentyneenä tästä hoksasin ottaa kuvan juomistamme vasta vähän liian myöhässä kun kahvit oli jo juotu, mutta ehkä kuva puolityhjistä mukeistamme on kuitenkin parempi kuin ei mitään. En tiedä johtuiko se lasista vai tuulesta, mutta oma latteni jäähtyi todella nopeasti, mutta ei se haitannut, koska onhan olemassa jäälattejakin, joten latte on ihan hyvää kylmempänäkin.

Mattolaiturin maisemat ovat upeat ja mukavahan siinä oli istua auringossa muutama tunti. Myyntitiskillä oli paljon erilaisia alkoholijuomia ja kattoterassille tuli myös ihmisiä juomaan kuohuviiniä ja nauttimaan hyvästä säästä. Keski-ikä olikin ehkä vähän korkeampi tässä kahvilassa, ehkä juuri korkean hinnan vuoksi.

Etuterassi on vielä osin rakennustyömaa

Me pidimme kuitenkin paikasta sen verran, että voimme hyvin kuvitella palaavamme Mattolaiturille vielä uudestaan tänä kesänä! Voi olla, että silloin vapaasta pöydästä joutuu jo taistelemaan, mutta onneksi terassi on laajentumassa.

Perinteiset mattolaiturit

Hyvän kahvihetken jälkeen seikkailimme uusia reittejä takaisin keskustaan, moikkasimme pikaisesti jet lagista edelleen kärsivää Ellaa ja pienen suolaisen välipalan jälkeen jatkoimme matkaa kotejamme kohti.